Hellettä ja kastetta

Vauvamme ristiäiset on pidetty ja hänellä on nyt kaunis virallinen nimi käytössä. Vanhempien suuhun tosin lipsahtaa vielä silloin tällöin tyttären tilapäisnimi, josta tuli nyt hänen toinen nimensä. Ristiäiset sujuivat erinomaisesti pienessä piirissä. Tilaisuuteen oli kutsuttu vain lähimmät sukulaiset. Kavereille järjestimme ristiäisten jälkeen rääppiäiset kotimme viereisessä puistossa. Kavereita tulikin paikalle erittäin mukava määrä ja vietimme hauskan kesäillan syömisen merkeissä. Ristiäisissä oli valokuvausta järjestettäessä mukava huomata miten hyvin edustettuina isovanhemmat ja isoisovanhemmat olivat paikalla. Epäilen että nykyisin on aika harvinaista että lapsella on kuusi isoisovanhempaa mukana ristiäisissä.

Päätähti oli unessa koko toimituksen ajan, joten huuto-ongelmia ei ollut lainkaan. Ilmeisesti kastetilaisuus jännitti nuorta neitiä jonkun verran, sillä hän oli koko aamupäivän ennen kastepaikalle lähtöä todella hankala ja itkuinen. Onneksi nämä känkkäränkät kuitenkin unohtuivat tilaisuuden alkuun mennessä. Ainoa hereilläolon merkki toimituksen aikana oli jossain vaiheessa suoritettu joitain kymmeniä sekuntteja kestänyt morjestus juhlavieraille.

Tilaisuus oli juuri oikean tyylinen meidän perheemme juhlaksi, vaikka pari virttäkin veisattiin. Sekä kummit että vanhemmat lukivat tilaisuudessa raamatun tekstejä. Kummeista velipoikani piti juhlakalua sylissään, joten hänen tyttöystävänsä suoritti lukemisen. Vanhemmista lukuvuoron oli saanut äiti, mutta kappaleen lopussa isä sai vähän auttaa söpösti liikuttunutta äitiä. Vanhemmat pääsivät ääneen myös tilaisuuden alkupuolella, sillä olimme valinneet käyttöön uuden kastekaavan, jossa vanhemmat ilmoittavat julkisesti lapsen nimen papille jo tilaisuuden alkupuolella. Vanhaakin kaavaa voi yhä käyttää, mutta meidän mielestä oli jotenkin mukavampi että sukulaiset kuulevat lapsen nimen vanhempien suusta papin sijasta.

Kastetilaisuutta edellinen päivä oli helteinen, kuten koko heinäkuu muutenkin. Ristiäisaattoa vietettiin hyvien ystävien kanssa Vepsän saarella rentoutuen. Vepsän maisemat olivat jälleen näkemisen arvoiset. Saarelle mennään noin tunnin kestävällä laivakuljetuksella, joten tyttärelle saatiin ensimmäinen kokemus laivalla olemisesta. Tai oikeastaan toinen, jos isä-merkkisellä kauramoottorilla varustetun soutupaatin voi laskea laivaksi. Vepsän retken jälkeen jatkoimme iltaa vielä Turun Kupittaan puiston Botellón - puistopikniktapahtumassa. Ohi kävellyt Turun Sanomien toimittaja huomasi meidän perheemme istumassa puiston reunamilla ja hän innostui tekemään kuvallisen jutun mahdollisesti tapahtuman nuorimmasta kävijästä. Ristiäispäivän Turun Sanomassa olikin kuvallinen juttu tyttärestämme ja hänen ristiäisistään. Toivottavasti lehtien palstoilla keikkuminen keskittyy tulevaisuudessakin esimerkiksi Turun Sanomiin Seiskan sijasta.

Vepsän retkeen liittyi myös ikävämpi episodi, sillä pakatessamme tavaroita uimarannalla paluumatkaa varten, huomasimme saaren ”satamaan” päin kävelleen noin 6-vuotiaan tytön kahdestaan isänsä kanssa. Isä oli niin humalassa että tyttö joutui kantamaan heidän telttakassin ja muutkin retkivarusteet. Isän kulkuun ei riittänyt suht leveä metsäpolku, vaan hän kaatui ojan puolelle. Tilanteen seuraaminen pisti niin vihaksi, että juoksin parivaljakon kiinni ja autoin tyttöä kantamaan heidän tavaransa laiturille. Juttelin samalla tytön kanssa ja koitin onkia tietoja äidistä ja loppuillan suunnitelmista. Tyttö ilmoitti asuvansa isänsä ja kanssa kahden ja menevänsä retken jälkeen kotiin. Tyttö oli selvästi häpeilevän oloinen, mutta yritti silti puolustella isänsä tilaa. Isä oli niin humalassa, ettei olisi millään pystynyt viemään tyttöään kotiin tai hoitamaan häntä siellä. Niinpä pyysimme retkiporukkamme kanssa että laivan henkilökunta soittaisi poliisit Aurajoen rannalle aluksemme saapumista odottelemaan. Perille tullessamme laiturilla odottikin kaksi poliisia ja ilmeisesti kaksi sosiaalitätiä.

Laivan henkilökunta kiitteli toimintaamme ja kertoi että vastaavia tapahtumia oli ollut tänä kesänä aiemminkin. Minä en kannata nollatoleranssia alkoholin käyttämiseen lasten nähden, mutta kyllä teki isänä pahaa katsoa tämän toisen isän toimintaa. Kohtuus pitäisi aina olla matkassa mukana, jos lasten läsnäollessa alkoholia käytetään. Ja päivänselvää pitäisi kaikille vanhemmille olla, että kahdestaan lapsen kanssa ollessa pullon korkki pidetään kiinni.

Seuraavassa kirjoituksessa onkin tiedossa jälleen asiaa vaipoista. Tai oikeammin niiden puuttumisesta…