Tämänkertaista blogitekstiä naputellaan Tampereella Hotelli Ilveksen 17. kerroksessa. Huoneemme ikkunasta avautuu hieno näkymä Tammerkoskelle, jossa päättyi juuri vähän aikaa sitten luonnon tarjoama auringonlaskunäytös. Ensimmäinen yö vauvan kanssa hotellihuoneessa on juuri siis alkamaisillaan. Sänky on onneksi erittäin leveä, joten mahdumme kaikki kolme siihen sopuisasti.
Monet ovat kyselleet olemmeko nukkuneet vauvan kanssa samassa sängyssä. Kotona olemme tehneet sitä lyhyinä pätkinä yöllä syöttöjen jälkeen. Toki välillä tuo pätkä venähtää pidemmäksi toviksi kun vauva onnistuu nukuttamaan myös vanhempansa. Vauvan kanssa samassa sängyssä nukkuessa pitää jotenkin automaattisesti ”toista silmää avoimena”. Tietysti siinä on kuitenkin vahingon mahdollisuus olemassa.
Vauvamme kulunut viikko on pitänyt sisällään paljon uusia asioita pienokaisen elämässä: ensimmäinen juhannus, ensimmäinen lentopallopeli, ensimmäinen hotelliyö sekä kaikkein mykistävimpänä asiana ensimmäinen hymy. Tai ainakin vanhemmat ovat vakuuttuneita että kyseessä oli hymy eikä enää mikään vatsanväänteiden aiheuttama ilme. Kauniita hymyjä näytettiin vanhemmille, kun he eräänä aamuna ennen isän töihin lähtöä kutittelivat pienokaistaan makuuhuoneen sängyssä.
Tuo mainitsemani lapsemme ensimmäinen lentopallopeli oli muuten Tampereella pelattu Suomi - Venäjä Maailmaliigaottelu. Nuorena se on vitsa väännettävä! Suomi hävisi hyvästä alusta huolimatta ottelun 0-3, mutta se ei tyttäremme unia häirinnyt. Onneksi järjestyksenvalvojat eivät huomanneet että yleisöön oli lätkän MM-kisojen tapaan sammunut yksi Suomi-paitaa käyttänyt henkilö. Täytyy kyllä rehellisesti todeta että tämä lentopallo-otteluun sammunut kaveri oli paljon söpömpi Suomi-bodyssaan ja lasten korvakuulokkeissaan kuin ne karvaiset ja lihavat miehet, jotka ovat sammuneet lätkäkatsomoihin.
Edellisissä kirjoituksissani käsittelemä korvikemaito-asia oli minusta niin mielenkiintoinen että jatkan sitä vielä lyhyesti. Luin nimittäin netistä että Tuttelista voi tulla lapselle vatsapuruja. Meillä ei ole tullut, mutta jos jollekin tulee, niin kannattaa vaihtaa merkkiä. Itse suosin tästä lähin Nestleen Nan-merkkiä, koska he vastailivat kiitettävästi lähettämääni tiedusteluun ja lisäksi heidän ihmisiään on todistettavasti käynyt lukemassa tätä minun blogiani. Minä ja blogini olemme täysin (ja helposti) ostettavissa tällaisissa asioissa..
lauantai 3. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti