X X X, minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

Tyttäremme on täyttänyt jo 7 viikkoa ja sunnuntaina vietetään jo ristiäisiäkin. Kyllä aika rientää… Sen huomaa myös kun seuraa tyttären kasvuvauhtia. Juuri vähän aikaa sitten hän oli vielä yhdellä kämmenellä pidettävä lapsen miniatyyri. Nyt neiti on jo kasvanut silminnähden ja koko olemus on jäntevöitynyt selvästi. Enää pää ei heilu holtittomasti puolelta toiselle kuin isän kavereilla lauantaisin. Päätä liikutellaan nyt jo varmemmin ottein kohti mielenkiintoisia asioita, joita tuntuu muuten tässä maailmassa olevan paljon enemmän kuin minun ikäinen ihmisolento osaa ajatellakaan. Vielä ei ole nähty yhtään kääntymisiä, mutta makuuasennossa tapahtuvan jalkojen heilumisen perusteella voisi olettaa että tällä neidillä on kyllä kova kiire päästä liikenteeseen.

Tulevien ristiäisten järjestelyistä kirjoitinkin jo vähän viime viikolla, mutta niistähän riittää juttua vieläkin. Kävimme tänään tapaamassa pappia ja noin tunnin aikana tuli puhuttua lentopallon lisäksi vähän myös ristiäisistä. Meidän vanhempien toive oli että virsiä ja muuta virallista osuutta olisi mahdollisimman vähän, mutta jotenkin pappi sai kuin saikin ”myytyä” pari virttä mukaan. Ainoa minun osaama ja numerolta tuntema virsi ei valitettavasti kelvannut soittolistalle. Täytyy siis tarkkaan harkita voinko lainkaan osallistua laulamisiin, kun en ole näitä kahta valittua hionut samalla tavalla kuin virttä 517. Muut ristiäisjärjestelyt ovat edenneet pääsääntöisesti vaimoni organisoimina – kastemekko on lainattu, viralliset asiakirjat palautettu kirkkoherranvirastoon, tarjottavien herkkujen tekovastuut on jaettu meille vanhemmille sekä meidän sisaruksille ja vanhemmille. Toivottavasti tarjottavia valmistuu reippaanpuoleisesti, sillä olemme kutsuneet kavereitamme ristiäisten rääppiäisiin sunnuntai-illaksi lähipuistoomme. Purtavan lisäksi rääppiäisissä on tarkoitus pitää kaveriporukalla hauskaa mm. erinäisiä pelejä pelaillen.

Lapsen nimen päättäminen oli meillä suhteellisen helppo prosessi. Tässä tulee ehkä vähän paljastettua jotain, mutta antaa mennä… Olimme päättäneet tyttäremme tällä hetkellä käyttämän nimen jo ennen syntymää hätäkastetta varten. Nimi on oikein kaunis ja suuhun hyvin istuva, mutta jo laitoksella ollessamme päätimme että siitä ei tule hänen virallista nimeään. Lähisukulaisten kiusaamisen lisäksi olimme vaimoni kanssa yksimielisiä siitä että nimellä saisi olla jonkinlaista historiallista perua. Jostain jommankumman suuhun sitten eksyi tämä valittu nimi ja se oli heti siinä. Jälkikäteen olen kaivanut netistä tietoa tämän nimen taustoista ja yllätykseksi se ei olekaan yleisessä käytössä vielä kovinkaan vanha. Mutta mikä tärkeintä, sillä on kuitenkin omat yhteytensä vanhaan aikaan, perinteisyyteen ja suomalaisuuteen. Uteliaat voivat yrittää näillä vihjeillä selvittää nimeä vaikkapa Googlen avulla.

Tässä päällimmäisenä mieleen tulleet asiat tältä viikolta. Ensi viikolla jatketaan taas isyyden harjoittelun raportointia ja vauvakuumeen levitystä täällä blogissakin…