Vauvainvestointeja ja raha-asioita

Tätä blogikirjoitusta naputellessa motivaatio oli erityisen korkealla, sillä sylissäni nukkuu pieni motivaattori samalla kun istun tietokonetuolilla tätä kirjoittamassa. On kyllä melko hyvät unenlahjat tällä tytöllä, sillä tuo haara- ja halausasento mahani päällä ei kyllä olisi omista nukkuma-asennoistani suosituin.

Vanhemmat ovat onnensa kukkuloilla, kun perheeseen tulee uusi jäsen. Tämän ovat ilmeisesti huomanneet myös lastentarvikkeita myyvät liikkeet, jotka käyttävät potentiaalisten asiakkaiden hyvää mieltä hyväkseen hinnoittelussaan. Vanhemmat ovat tietysti valmiita käyttämään suuriakin summia rahaa lastensa hyväksi. Mutta onko se tarpeellista?

Me olemme mielestäni onnistuneet hankinnoissa hyvin, käyttääpä mittarina sitten käytännöllisyyttä, toimivuutta, taloudellisuutta tai ekologisuutta. Otan tässä esimerkkinä käsittelyyn muutamia isompia hankintoja; turvaistuin, vaunut/rattaat, sänky ja hoitotaso.

1) Vaunut / Rattaat (hinnat lastentarvikeliikeeissä n. 400-1000 e)
Meikäläisellä oli alussa vähän vaikeuksia ymmärtää mitä eroa on vaunuilla ja rattailla, mutta hiljalleen sen on alkanut oppia. Tämä pointti antaa näkökulmaa siihen minkä verran osaan arvostaa vaunujen "erikoisominaisuuksia". Me löysimme omat vaunumme Huuto.netin kautta käytettyinä. Saimme todella hyväkuntoiset Brion vaunut hintaan 100 e ja toimituskulujaan ei tullut, kun ne haettiin itse naapurikaupungista. Matkarattaat ostimme uutena, koska käytettyjä riittävän pieneen tilaan meneviä rattaita ei löytynyt. Rattaista maksoimme n. 100 e.

2) Turvaistuin (hinnat lastentarvikeliikeeissä n. 70-100 e)
Me saimme tutun tutuilta lainaksi istuimen, joka on toiminut erinomaisen hyvin. Lainaamisen hyötyjä on myös muuten se, että kun tytär kohta kasvaa ulos tuosta istuimesta, niin me pääsemme siitä heti eroon eikä se jää pyörimään jonnekin varaston perukoille.

3) Sängyt (hinnat lastentarvikeliikeeissä n. 100-500 e)
Me hankimme vauvamme vaarin kaverilta sattumalta kaatopaikalle lähdössä olleen uudenveroisen pinnasängyn 10 eurolla. Se on ainakin tähän asti ollut erittäin toimiva kaikkine säätömahdollisuuksineen. Hintansa väärtti siis. Kun tyttö tuosta vähän kasvaa, niin vaihdamme pinnasängyn tilalle pikkulasten sängyn, joka pelastettiin vauvamme tädin naapurin kaatopaikkakuormasta. Tämä hyväkuntoinen sänky kustansi kaksi viinipulloa.

4) Hoitopöytä (hinnat lastentarvikeliikeeissä n. 150-300 e)
Meillä oli makuuhuoneessa valmiina kaksitasoinen televisiotaso, jonka isäni on taannoin meille mittatilaustyönä tehnyt. Hän osaa ja tykkkää (tai ei osaa kieltäytyä) tehdä kaikenlaisia puukäsitöitä, joten hän sai tehtäväkseen tehdä lapsenlapselleen lisäosaksi tv-tason päälle asennettavan hoitotason. Sekin on toiminut erinomaisesti tehtävässään.

Suosittelen muillekin nykyisille ja tuleville vanhemmille kierrätystä näissä hankinnoissa, sillä käyttöikä näille pikkuvauvan vehkeille on todella lyhyt ja uusien hinnat ovat ainakin minun mielestä melko

korkeita. Toki uudet ostamalla saa markkinoiden kuumimman mallin, mutta huomaako eroa käytössä? Tai huomaako vauva itse minkä vuoden malli on kyseessä?

Lähipiirissämme on tällä hetkellä jonkinlainen vauva-aalto päällä, joten pitää koittaa jatkaa kierrät-tämisen perinnettä. Kiinnostuneet olkaahan yhteydessä.. Tällä hetkellä lasta odottaville kavereilleni haluan linkittää myös yhden raskausajasta kertovan videon (juu juu, tiedetään että tämä on kerran aikaisemminkin linkitetty tähän blogiin jo, mutta tämä vaan on niin hyvä että se pitää linkittää toistamiseen): Kummeli - Raskaus


P.S. Tupperwarella on noin viikko aikaa vastata erääseen vauvan tuotteeseen liittyvään palautteeseeni tai he saavat kunnian olla avautumiseni kohteena seuraavassa blogikirjoituksessani..

Cabin crew, prepare for take-off

Otsikolla ei tällä kertaa viitata maailmankaikkeuden huonoimman biisin tittelistä kilpailevaan Kari Peitsamon tuotokseen, vaan siihen että meidän kotosalla on nyt aika nostella matalalla olevat ja helposti rikkoutuvat esineet jonnekin ylemmäs tai piiloon, sillä tytär on jo kiitoradan päässä konettaan käynnistelemässä. Pahoittelut muuten etten saanut laitettua tähän linkkiä ko., biisiin, mutta ilmeisesti YouTubella ja Spotifyllakin on sentään jotkut rajat mitä niissä julkaistaan.
edit. surffailun tuloksena löysin kuin löysinkin pätkän ko. biisiä niille, jotka haluavat ottaa riskin: Kari Peitsamo - Cabin crew, prepare for take-off (paina biisin vieressä olevaa sinistä play-palluraa).

Ikää tyttärellämme on mittarissa nyt vähän alle 8 kuukautta ja liikehdintä todella vilkasta. Vielä se on rajoittunut paikallaan pyörimiseen sekä selinmakuulta päinmakuulle kääntymiseen ja päinvastoin. Tänään edettiin jo ensimmäiset kymmenet sentit ryömimällä ja pakituskin on päinmakuulla käsin työntämällä jo muutamaan kerran onnistunut. Ei siihen varmaankaan enää kauan mene, kun täällä edetään jo kovaa vauhtia. Olipa tyttö tällä hetkellä sitten sylissä, sängyssä, lattialla tai missä tahansa, niin jalat ja kädet käyvät kuin heinämiehellä (mistäköhän tämäkin vanhan kansan sanonta on saanut alkunsa?).

Valitettavasti, näin vanhemman näkökulmasta, jatkuva liikkumisen harjoitteleminen on näkynyt myös yöelämässämme. Aiemmin kehumani rauhalliset yöt ovat mennyttä ja nykyisin yöt menee jalkoja ja käsiä heilutellen, sängyssä kiipeillen, jokellellen, syöden ja välillä jopa vähän nukkuen. Ilmeisesti jatkuva liikkuminen nälättää tällä hetkellä melkoisesti, sillä ruuantarvekin on selvästi kasvanut. Näinhän se menee aikuisillakin - todiste kaverini blogissa.

ÄM ÄL ÄL - onnea ja kiitos!

Tämänkertaisen kirjoitukseni loppuosan haluan omistaa Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, joka täyttää tänä vuonna 90-v. MLL on tehnyt niin paljon hyvää kaikkien suomalaisten lasten hyväksi ettei sitä nykypäivänä tule oikein edes ajatelleeksi.

Vuonna 1920 Suomen 3 milj asukkaasta kolmannes oli lapsia. Joka kymmenes lapsi kuoli jo vauvaiässä ja elossa selvinneistä suuri osa eli köyhyydessä. Yksi tärkeimmistä MLL:n aikaansaannoksista on neuvolaverkoston luominen. Ensimmäinen neuvola perustettiin vuonna 1922 (tämän lätkäkauden lapsellisista otteista huolimatta en tarkoita tässä nyt TPS:ää, vaikka sekin toki perustettiin samana vuonna). Neuvolaverkoston ansiosta lasten kuolleisuus lähti laskuun nopeasti. Pitkän historiansa aikana MLL on rakennuttanut yli 500 terveystaloa, kehittänyt keskos- ja päivähoitoa sekä tukioppilastoimintaa. Kun pohjatyö oli kunnossa ja Suomen elintaso lähtenyt nousuun, on MLL keskittynyt enemmän lasten hyvinvointiin ja vanhemmuuden tukemiseen (mm. auttavia puhelin- ja nettipalveluja lapsille, nuorille ja vanhemmille). Tutustukaahan palveluihin MLL:n sivuilla ja ottakaa osaa toimintaan.

"Työn määränpäänä olkoon, että jok'ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi."
-Carl Gustaf Emil Mannerheim-

P.S. Lastensuojelujärjestöt kaipaavat vapaaehtoisia & MLL:n paikallisjärjestöt

Ulkoilusta suoraan isyystestiin

Edellinen viikonloppu oli meille todella harvinainen, sillä kalenterissa ei ollut koko viikonloppuna mitään ohjelmaa - siis ei yhtään töitä tai jotain pelejä. Kello voitiin siis heittää nurkaan ja nauttia rauhassa perhe-elämästä. Tätä harvinaisuutta juhlistettiin muun muassa ulkoilemmalla epänormaalin paljon. Jatkossakin jos, ja kun, aikaa vaan löytyy, aiomme käyttää sitä kotikaupungin kiertelyyn jalan. Sillä tavoin näkee monia uusia ja mielenkiintoisia paikkoja. Enpä olisi muuten vuosi sitten uskonut kirjoittavani näin, sillä olen aina inhonnut kävelylenkkejä - niistä puuttuu vauhti ja äijämäinen hikoilu, joita miehet, tai ainakin minä, kaipaavat urheilusta ja kuntoilusta. Vaunujen ja pulkan kera kävelylenkitkin ovat ihan mukavia.

Toinen viime viikon kävelylenkeistämme kiemurteli oikeastaan koko Turun keskustan ympäri (10,2 km). Lenkin aikana nähtiin monia nähtävyyksiä ja ylitettiin Aurajoki jääsiltaa pitkin. Lenkin aikana tuli lunastettua myös ensimmäinen lupaamastani kymmenestä kulttuurivisiitistä, kun Kulma2011:n kohdalla jokirannassa oli ulkoilmassa Pepe Gonzalesin taideteos. Tiedän että tämäm ei nyt ehkä ollut varsinainen kulttuuri"tapahtuma", mutta oli pakko kuitata 1/10 lupauksista tällä, kun tuon lupaukseni jälkeen huomasin että 2011-tapahtumiin maksaa melko paljon sisään. Kaikkiin katsomiini näyttelyihin maksoi liput yli 35 euroa - mikä on minusta aika paljon, jos näyttelyn aihe ei kiinnosta. Ei siis riitä että me turkulaiset maksamme verovaroin kulttuuripääkaupunkivuodesta ilmeisesti 38 miljoonaa euroa, vaan lisäksi meitä pitää rokottaa kovalla kädellä vielä lipunmyyntipisteellä.

Isyyslainsäädäntö

Luin Turun Sanomista artikkelin, joka käsitteli isyyslainsäädäntöä, jota on Suomessa muuten päivitetty viimeksi vuonna 1976. Voisin väittää että maailma on muuttunut aika paljon tuon jälkeen. Vuonna 1976 muun muassa lapsista vain 5% syntyi avioliiton ulkopuolella, kun osuus on nykyisin 40%.

Nyt oikeusministeriö on onneksi suunnittelemassa lainsäädännön päivittämistä. Yksi merkittävimmistä päivityksistä olisi se, että lapsen äidin vastustelusta huolimatta biologinen isä voisi vaatia lapsen tunnustamisen. Lain on alustavasti ajateltu koskevan myös tilannetta, jossa lapsi on syntynyt avioliitossa, mutta isä on joku ulkopuolinen.

Suomessa tehdään vuosittain noin 1.500 isyystutkimusta, mutta silti Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 106.000 suomalaiselta puuttuu vahvistettu isä. Isyystutkimuksista suurin osa tehdään isän, tai isäehdokkaan, pyynnöstä, mutta nykylainsäädännön mukaan isä on melko aseeton, jos hän ei ole lapsen äidin kanssa aviossa ja jos äiti vastustaa tutkimusta.

Mielenkiintoisia ja tärkeitä lakikoukeroita. Tiedoksi muuten niille isille, joilla on jostain syystä epäilys omasta isyydestään, että avioliitossa syntyneiden lasten isää ei voi vaatia tutkittavaksi enää 5 ikävuoden jälkeen.

Loppukevennys

Tässä vielä loppukevennykseksi lähisukulaisille ja tuleville vanhemmille tiedoksi Iltalehden lista vanhempia eniten ärsyttävistä neuvoista.

2011 - kuulumisia pääkaupungista!

Vuosi 2011 on alkanut ja Turku on jälleen pääkaupunki! Tosin tällä kertaa "vain" kulttuuripääkaupunki, mutta kuitenkin. Tästä projektista, sen ohjelmistosta ja rahoituksesta voi olla montaa eri mieltä, mutta fakta on se että nyt se on täällä haluttiin tai ei, joten pitäähän sitä koittaa sitten tässä vuoden mittaan kuluttaa. Siis sitä kulttuuria. Lupaan viedä tyttäremme (saa vaimokin tulla) ainakin kymmeneen kulttuuritapahtumaan vuoden aikana ja raportoida niistä myös täällä blogissani.

Kulttuuripääkaupunki huomio vuoden 2011 aikana syntyvät vauvat lahjoittamalla heille 2011-pipon - lue uutinen. Omassa kaveripiirissänikin ainakin muutamaan perheeseen on tällainen pipo tulossa, joten me voimme sitten vain katellisena katsoa, kun heidän lapset kantavat ylpeinä Turku 2011 -pipoa.. Tosin ehtisihän sitä itsekin vielä pipon ansaitsemaan.. ;)

Olen Vepsän kesäretkeä käsittelevässä kirjoituksessani sivuuttanut etäisesti lasten huostaanottoa, josta voisin jossain vaiheessa kirjoittaa enemmänkin, mutta otetaan tässä vaiheessa toinen pintaraapaisu aiheeseen. Luotan tätiini sen verran että pystyn itse asiaan kovin paljon perehtymättä suosittelemaan kaikille yhden nettiadressin allekirjoitusta. Hän on perehtynyt asiaan tarkemminkin, joten luotan hänen arviointikykyyn ja siihen että adressi on allekirjoittamisen arvoinen.

Oululainen liikuntavammainen pariskunta Pirjo ja Mika Hernesniemi taistelevat nimittäin terveiden, sporttisten ja sosiaalisten lastensa huostaanottoa vastaan. Lapset, tytär 15 vuotta ja poika 10 vuotta, laitettiin kiireellisyyssijoituksella lastenkotiin syyskuussa. Kummatkin lapset haluavat takaisin kotiin, joten eipä kai allekirjoituksesta ole syytä kieltäytyä. Itse olen jo allekirjoittanut ja suosittelen muiden tekevän samoin täällä.

Tässä tämänkertaiset päähänpistot, ensi kerralla taas jotain muuta..

P.S. Jos sinun lapsesi ei saa syntymävuoden tai -kaupungin takia Turku2011-pipoa, niin suosittelen ostamaan hänelle Kiasmasta bodyn, jonka rintamuksessa lukee "Tee ite parempi". Meidän tyttö on tällaisen jo lahjaksi isältään saanut. Niitä voi ostaa Kiasman nettisivujen kautta (ainakin vähän aikaa sitten vielä), vaikka niitä ei enää heidän verkkokaupasta löydykään.