Ensimmäisenä adventtisunnuntaina päätimme vaimoni kanssa piparkakkujen leipomisen ja maistelun jälkeen turkulaistaa tytärtämme vähän entisestään. Veimme hänet seuraamaan kuinka Turun Tuomiokirkon joulukuuseen (valtakunnan ykköskuusi) sytytetään jouluvalot (Katso video). Valitettavasti vaunuissa alettiin kuitenkin laskemaan lampaita juuri ennen h-hetkeä ja tilaisuuden seuraaminen jäi jääkalikoiksi muuttuneiden vanhempien tehtäväksi. Toisen adventtisunnuntain jälkeen koettiin ensimmäinen itsenäisyyspäivä, jonka merkitystä tyttäremme ei tainnut ihan vielä sisäistää. No, vietti hän kuitenkin koko päivän sporttisessa Suomi-bodyssa.
Lastenvaunujen ja -rattaiden kanssa ympäriinsä liikkuessa on muuten saanut nähdä oman lähiympäristönsäkin aivan uudesta kulmasta. Julkisten tilojen esteettömyydestä on toki saanut lukea lehdistä, mutta tämä asia oikeastaan konkretisoituu vasta kun se osuu omalle kohdalle. Aina ei voikaan liikkua sitä lyhintä reittiä, kun pitää miettiä miten vaunut siellä toimivat. Lastenvaunujen kanssa on vielä sikäli helppo toimia, että jos tulee paha paikka eteen, niin ne voi aina napata lyhyeksi matkaksi kantoon ja näin voi välttää vaikeat paikat. Mutta toisin se on esimerkiksi pyörätuolipotilailla. Ajattelemisen arvoinen asia..
Saapa nähdä millainen tulee olemaan tuo muutaman viikon päässä vaaniva ensimmäinen lapsellinen joulu. Tai siis lapsellinen olen toki ollut aiemminkin jouluisin, mutta nyt olen myös lapsiperheellinen. Lahjojen osalta tyttärellämme ei ole vielä iästä johtuen (jouluaattona tulee täyteen 7 kk) toiveita, mikä helpottaa isän ja äidin toimia mukavasti. Ei tarvitse lähteä paikalliseen lelukauppaan tappelemaan muiden kireiden vanhempien kanssa siitä viimeisestä hyllyllä olevasta joulun hittituotteesta. Lapsiin liittyvästä bisneksestä sormet janoaisivat kirjoittaa enemmänkin, mutta säästän sen vielä joulun jälkeiseen aikaan.
Saapa nähdä joutuuko meidän perheen isä lähtemään aattoiltana jossain vaiheessa R-Kioskilla käymään lottokupongin kanssa.. Ja jos joutuukin, niin toivottavasti pukki ei satu tulemaan juuri samaan aikaan.
tiistai 7. joulukuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti