keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Joulu on taas, joulu on taas, suu kohta täynnä hampait

Vielä suu ei ole ihan täynnä hampaita, mutta ensimmäinen on sentään nähnyt päivänvalon muutamaa päivää vajaa seitsemän kuukauden ikäisenä! Eipä ole tytär siis turhaan kiukutellut, kun vielä lisätään hammasjupakan kanssa samanaikaisesti päälle ensimmäinen kuume ja kunnollinen flunssa. Myös oksennus on ollut aika herkässä pari viimeistä päivää, joten kaikki epämukava on iskenyt nyt kerralla päälle. Kyllä itkisin minäkin!

Tyttö on kyllä ollut uskomattoman hyväntuulinen vaikeuksista huolimatta. Yöllä itkuja on tullut ja ainoa apu on tuntunut olevan vanhempien läheisyys. Paras nukkumispaikka on ollut äitin syli ja toiseksi paras äitin ja isin väli vanhempien sängyssä. Tytön oloa on koitettu helpottaa antamalla lääkettä suppojen muodossa. Yllättävän rauhallisesti hän on niitä ottanut vastaan, sillä kuvittelin että väärän suuntainen liikenne pyllyssä voisi aiheuttaa kovaakin huutoa. Kuumeen mittaaminen oli yökkäämisreaktion vuoksi haastavaa suun kautta käytettävän tuttimittarin kanssa, joten apteekista piti hakea korvamittari, joka onkin toiminut erinomaisen hyvin. Vauva tuskin edes huomaa mitään kun nopea mittari jo ilmoittaa kuumeen määrän korvasta.

Toivottavasti sairastelu ei jatku pitkään, sillä jouluun on enää muutama päivä. Ei olisi kiva viettää ensimmäistä joulua kipeänä. Minulle joulurauha on kaukainen ajatus, sillä en ole ehtinyt ostamaan vielä yhtään joululahjaa. Onneksi vaimo on tehokas pakkaus ja minullakin sentään muutama idea mielessä mitä pitäisi lähteä hakemaan aaton aattona, kun työt ja muut kiireet hellittävät.

Oven takana oleva joulu tulee olemaan minulle monella tapaa uudenlainen. Monivuotiset, oikeastaan koko elämän kestäneet, tutut ja mukavat joulutradiot muuttuvat olennaisesti. Ensimmäisen kerran ne muuttuivat radikaalisti silloin kun silloisen tyttöystävän ja nykyisen vaimon kanssa alettiin viettämään jouluja yhdessä ja nyt ne muuttuvat jälleen, sillä vierailupaikkojen lukumäärä on valitettavasti kasvanut lähipiirissämme, mikä aiheuttaa sen että käytössä oleva aika on jaettava pienempiin aikayksiköihin. Onneksi positiivista mieltä tuo kuitenkin yksi uusi suloinen tonttupukuinen joulun juhlija. Tulevasta joulusta tulee siis varmasti vähän ristiriitainen, mutta mukava juhla. Ainakin tulee nähtyä kaikkein tärkeimmät ihmiset, vaikka aikaa heidän kanssaan ei nyt pystykään viettämään niin paljon kuin aiempina jouluina..

Toivotan kaikille blogini lukijoille erittäin rauhallista joulua. Viettäkää aikaa läheistenne kanssa, syökää hyvää ruokaa ja rentoutukaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti