sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Varoituksen sana

Tyttäremme osallistui lauantaina illalla elämänsä pisimmälle kävelylenkille, kun kiersimme perheemme kesken 9,7 km lenkin pimeässä syysillassa. Lenkin siirappisin kohta oli Itäharjun nurkilla, jossa tutustuttiin Rakkaudensiltaan. Paluumatkalla pistäydyttiin vielä pyhäinpäivän kunniaksi viemässä hautausmaalle kynttilöitä tyttäremme isoisän ja isoisoisien muistoksi (video syksyisestä hautausmaasta). Kävelylenkki oli varsin mukava tapa muuten viettää lauantai-iltaa..

Olen saanut monelta suunnalta kuulla että olemme olleet onnekkaita tyttäremme suhteen. Kieltämättä sitä alkaa nyt itsekin jo ymmärtämään että vain nälästä itkevä ja koko yön nukkuva vauva helpottaa vanhemmuutta todella paljon. Meillä ei ole ollut juurikaan yöherätyksiä tai turhia itkukohtauksia, jotka kiristäisivät vanhempien hermoja ja aiheuttaisi varmasti pitkässä juoksussa eripuraa myös äitin ja isin välille.

Ajattelinkin että tässä vaiheessa olisi hyvä kirjoitella myös vanhemmuuden vaikeammista puolista, vaikka niistä ei omakohtaisia kokemuskia (vielä) olekaan. Tällä kirjoituksella on siis tarkoitus poistaa se mahdollisuus että joku haastaa minut oikeuteen kun olen antanut vanhemmuudesta liian ruusuisen kuvan. Kuulopuheiden perusteella koliikki on pahin vanhempien hermoja ja jaksamista raastava vaiva. Minulla ei ole ollut mitään käsitystä mitä tämä tarkoittaa, kunnes eilisellä kävelylenkillä päätin haastatella perheemme äiti-ihmistä tästä aiheesta. Häneltä sain jotain tietoa aiheesta, mutta tiedonnälän tyydyttämiseen piti myös käyttää internettiä. Ennen eilistä minulla oli tiedossa vain että kolikki on outo sana ja jotenkin se liittyy lapsen itkemiseen. Nyt tiedän siitä jo vaikka mitä.

Vauvakoliikki tarkoittaa pitkään kestäviä itkujaksoja, joihin ei auta vanhempien rauhoittelu, imettäminen tai vaipainvaihto. Lääkärien määritelmän mukaan koliikkivauvat itkevät yli 1,5 tuntia päivässä. Useimmiten koliikkivauvat itkevät jopa yli 3 tuntia päivässä. Itku ajoittuu yleensä iltaan tai yöhön, mikä lisää entisestään itkun rasittavuutta vanhempia ajatellen. Huonot yöunet ja jatkuva huoli lapsen itkemisestä rasittaa vanhempia. Noin joka kymmenes lapsi kärsii koliikkivaivoista, jotka menevät normaalisti ohi kolmen kuukauden ikään mennessä.

Minusta on outoa on että nykylääketiede ei ole onnistunut selvittämään koliikin syytä. Sen vuoksi siihen ei tietysti ole myöskään voitu kehittää hoitoa. Eräiden tutkijoiden mielestä koliikki johtuu paksusuolen kouristuksista, jotka aiheutuvat joko siitä, että vauvaa ruokitaan liian paljon tai liian usein. Toiset taas ovat sitä mieltä, että se on jokin allergian muoto. Koska perinteinen sairaanhoito ei pysty tarjoamaan hoitoa, monet vanhemmat ovat kokeilleet vaihtoehtoisia hoitokeinoja (esim. akupunktio ja kiropraktiikka), mutta niidenkään tehosta ei ole tieteellistä näyttöä.

Koliikkivauvan hoitaminen on taatusti raskasta puuhaa. Kannattaa kuitenkin muistaa että se ei ole lapselle vaarallista eikä vaikuta lapsen kehitykseen ja se paranee itsestään. Jos jollain on kokemuksia koliikkivauvoista, niin heittäkääpä kommentteja tähän juttuun, jotta rookie-isi saa lisää informaatiota tästä(kin) aiheesta. Jos tietoa löytyy, niin joku voisi myös kertoa mistä ihmeestä tuollainen koliikki-sana on tullut suomen kieleen..

6 kommenttia:

  1. Koliikki tulee englanninkielen sanasta 'colic', jolla viitataan ko. ongelmaan, kun sen oletettiin johtuvan juuri paksusuolen toimintahäiriöstä. (colon)

    http://books.google.fi/books?id=8xCRO8ORO0EC&pg=PA54&lpg=PA54&dq=colic+word+origin&source=bl&ots=sGC1X_BNnr&sig=hkJFGpwSfTCjvdHgcvkmnutV6g4&hl=fi&ei=MSHXTM-DDsTpOZOjvMYJ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CCsQ6AEwAw#v=onepage&q=colic%20word%20origin&f=false

    Tuosta linkistä löytyy, jos se vain toimii :)

    VastaaPoista
  2. ...sen verran kerron omasta kokemuksesta, että siitä on jo yli 20 vuotta kun keskimmäinen lapsista moisista vaivoista kärsi ja illallahan se itku alkoi, mutta pysyi poissa jos vaan sai olla sylissä ja sylin piti liikkua koko ajan ja takuuvarmasti itku lakkasi viimeistään puoli kaksi yölla, mutta joskus saatoi onnistua jättämään sänkyyn jo puoli yksi!...erittäin raskasta sille vanhemmalle, joka sitä joka yö tekee!!!!

    VastaaPoista
  3. Tuo on kyllä taatusti tosi raskasta. Itku pienissäkin erissä ja harvoin tuntuu välillä raskaalta. Ei se itkeminen sinäänsä pahaa ole, mutta kun ei osaa auttaa..

    VastaaPoista
  4. Reladrops on tehyt tutkimuksen lääkkeestään:
    "Vauvoille annettiin joko L.reuteri -maitohappobakteeritippoja tai simetikonia. Tutkimuksen alussa vauvat itkivät keskimäärin 3 h 20 min päivässä. L.reuteri -ryhmässä selkeitä tuloksia näkyi viikon kuluttua. Kuukauden hoitojakson jälkeen vauvat itkivät enää 20 min"

    Tiedä sitten uskaltaako tuollaiseen luottaa, kun kolmen kuukauden sisällä vaivojen pitäisi loppua ilman lääkitystäkin.. Voihan se olla että tuollainen lääke toimiikin.

    VastaaPoista
  5. Hautuumaavideo on päässyt oikein seurakunnan Verkkokirkkoon: http://www.turunsrk.fi/portal/fi/verkkokirkko/pyhainpaiva_hautausmaalla_-_kynttilavideo/

    VastaaPoista
  6. Mä itse oon ollu koliikkivauva, kuulema itkin kolmekuukautta klo 15-21 aina miten vaan missä vaan koko ajan. Ja siihen aikaan neuvolan ohjeiden mukaan vauvat ruokittiin 4 tunnin välein, joten en ainakaan liian usein saanu ruokaa. Joten en usko ainakaan siihen ekaan vaihtoehtoon et liian usein ruokaa sais. Mutta koliikki on kyl aivan mystinen vaiva. Nyt, kun istun sairaalassa meidän tytön kanssa, eilen hän sai tunnin itkukohtauksen joka varmastikin johtu tästä virtsatietulehduksesta joka hänel tuli, se kuulema osaa olla tosi kipeä. Ja uskon et toi itkukohtaus on aika samantyyppinen mitä koliikki. Et luulis että sekin vatsavaivaa on. Jotain kipua ainaki. Luulis.. :) Kyllä näin yhen tunnin jakso sitä kipuitkua kun ties et nyt toista sattuu ja yritti lohduttaa, mutta tosiaan päivittäin pariki tuntia, olis aika rankkaa.... Ps. Tää sun blogi on aivan ihana, täytyy kerran kuussa lukea mitä oot kirjotellu :) Ihanaa et on näin aktiivisia isiä. Vaikka nykyään onneks toi isämuotti onki vähän vaihtunu, esimerkiks äitejä monesti ärsyttää kun isät sanoo "voin olla lastenvahtina". Mikä lastenvahti se isä on?? Meiän isi onneks ei sitä oo sanonu, vaikkakin onhan se muuten sit mokaillu kaikenlaista. Mutta pointti oli siis se että nykyisät osallistuu niin ihanan paljon, verrattuna 50-luvun isärooliin joka oli aika auktoriteetti eikä varmaan paljon lasten kans aikaa viettäny. Go dads!! T: Jennyn Mamma-kaveri Leena, kenellä Venlaa kuukauden nuorempi tytsy.

    VastaaPoista